Millaista on saavutettava kuvitus?

Kuvitusten lisääminen tekstin tueksi helpottaa tekstisisällön ymmärtämistä ja muistamista, tehden kokonaisuudesta saavutettavamman. Kuvitukset itsessään ovat kuitenkin muotokieleltään harvemmin saavutettavia, mikä osin vesittää niiden tuoman lisäarvon. Mistä siis puhumme, kun puhumme saavutettavasta kuvituksesta?

Käsite “saavutettava kuvitus” on suomenkielisissä julkaisuissa vielä verraten uusi tuttavuus. Olemme tottuneet puhumaan visuaalisten materiaalien saavutettavuudesta erityisesti verkkojulkaisujen yhteydessä, mutta unohdamme usein tyystin, että myös kuvitusten tulkittavuuteen ja ymmärrettävyyteen on mahdollista vaikuttaa. Kuten pro gradu -tutkielmassanikin aiheeseen liittyen totesin, kuvat ja grafiikka tekevät sisällöistä miellyttävämpiä ja helpommin ymmärrettäviä jokaiselle, mutta erityisesti niille, joilla on kognitiiviseen suorituskykyyn tai oppimiseen liittyviä ongelmia. Siksi pidän äärimmäisen tärkeänä, että tietyissä saavutettavuuteen sitoutuneissa julkaisuympäristöissä kiinnitetään huomiota myös kuvitusten saavutettavuuteen.

Pyrkiessämme muokkaamaan sisällöistä mahdollisimman saavutettavia, pyrimme ensisijaisesti siihen, että sisällöt olisivat yhtälaisesti saatavilla ja ymmärrettävissä mahdollisimman monelle ihmiselle. Niinpä myös saavutettavan kuvituksen tavoitteena on olla mahdollisimman selkeää, helposti tulkittavaa ja ymmärrettävää. Kuvan tulkitsemista voidaan helpottaa monin tavoin ja alle onkin listattu muutamia seikkoja, joihin saavutettavuuteen pyrkivien kuvittajien tulisi kiinnittää huomiota.

Huom! Tämän artikkelin vinkit ja huomiot koskevat ainoastaan niitä kuvitustöitä, joissa saavutettavuuden huomioiminen on suotavaa tai esimerkiksi asiakkaan puolelta toivottua. Saavutettavuutta ei tietenkään tarvitse ottaa huomioon kaikissa kuvitustöissä – kuvitukselle täytyy antaa tilaa myös taiteen lajina, jota ei rajoiteta.

Kontrasti

Värien välinen kontrasti on merkittävin kuvituksen saavutettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Mitä suurempi kontrastiarvo on, sen parempi. Verkkokäytössä värien välistä kontrastia arvioidaan suhdearvolla, joka on pienimmillään 1:1 (värit ovat tasa-arvoisia kontrastiltaan) ja suurimmillaan 21:1.

Usein kaikista saavutettavin vaihtoehto on käyttää saman värin useaa eri tummuusastetta, sillä värin pysyessä vakiona ja ainoastaan sen valoisuuden muuttuessa suunnittelija voi olla varma siitä, että värisävyjen välillä on kontrastiero. Tummuusasteen tulee kuitenkin muuttua riittävästi, jotta sävyt ovat selkeästi erotettavissa toisistaan.

Toinen hyvä nyrkkisääntö on vastavärien hyödyntäminen. Ne asettuvat väriympyrässä kirjaimellisesti vastakkain toisiinsa nähden, luoden voimakkaan ja selkeän kontrastin välilleen. Verkko on täynnä erilaisia värien kontrasteja vertaavia työkaluja, joilla suunnittelija voi tarkistaa valitsemiensa värien kontrastisuhteen.

Ylimääräisen ja toissijaisen tiedon poissulkeminen

Jos kuvituksessa ei välttämättä tarvitse olla taivaalla porottavaa aurinkoa – eli jos auringolla ei ole informatiivista funktiota kuvituksessa eikä se helpota kokonaiskuvan tulkintaa – voi sen jättää kuvituksesta pois. Monimutkaiset kuvat vaikeuttavat niiden välittämän tiedon tulkintaa ja ymmärtämistä. Pyri siis kuvaamaan ainoastaan niitä asioita, joilla on informaation välittämisen kannalta merkitystä.

Kuvitustyyli

Luonnosmaisella kuvitustyylillä, jossa viivanjälki on lennokasta ja voimakkaan ekspressiivistä, luodaan huomattavasti vaikeammin tulkittavissa olevia kuvituksia verrattuna selkeän pragmaattiseen kuvitustyyliin, jossa viivanpaksuus on vakio ja muodoilla on selkeä alku ja loppu. Ääriviivoilla onkin vahva rooli saavutettavien kuvitusten luomisessa – ne erottavat osat toisistaan selkeästi ja helpottavat kuvan tulkintaa myös niille, joilla on näön tarkkuuteen tai värinäköön liittyviä heikkouksia.

Perspektiivi

Erikoiset ja kokeelliset kuvakulmat vaikeuttavat kuvan tulkintaa. Saavutettavuuteen pyrkivissä kuvituksissa perspektiivin tulisi aina olla suoraan kuvitettavan asian tai ihmisen edessä ja keskellä, ei ylä- tai alaviistossa.

Inklusiivinen representaatio

Inklusiivisuus ja saavutettavuus kulkevat aina käsi kädessä. Kiinnittämällä huomiota inklusiiviseen representaatioon kuvituksissa, suunnittelija lähtee jo alkumetreiltä tavoittelemaan laajempaa yleisöä työlleen. Inklusiiviset kuvat parantavat käyttäjäkokemusta ja vaikuttavat tutkitusti positiivisesti yritysten imagoon ja koettuun saavutettavuuteen. 

Tekstuurien unohtaminen

Graafisten suunnittelijoiden suosima noise-tekstuuriefekti, jolla luodaan kuvaan trendikästä rakeisuutta, kannattaa muiden tekstuurien ohella unohtaa, kun pyritään mahdollisimman saavutettavaan kuvitukseen. Suosi tasapintaisia ja -reunaisia muotoja.

Alt-teksti eli vaihtoehtoinen teksti

Mikäli kuvituksella on infomatiivista arvoa julkaisussa, lisää sille aina vaihtoehtoinen tekstikuvaus (dekoratiiviset kuvat merkitään artifakteiksi, jotta näytönlukija tietää ohittaa ne ei-informatiivisena visuaalisena materiaalina). Vaihtoehtoista tekstiä kirjoittaessa kannattaa pohtia sitä, millaista tietoa kuvan näkevä ihminen siitä saa, ja kuvata tätä tietoa mahdollisimman tiiviisti ja selkeästi.

Vaihtoehtoinen teksti aloitetaan kertomalla, millainen kuva on kyseessä. Informatiivista kuvitusta kuvatessa teksti voitaisiin aloittaa esimerkiksi sanoilla: “Kuvituskuva, jossa…”. Kuvituksessa esiintyviä ihmisiä ei kuvailla, ellei heidän ulkoisilla piirteillään ole oleellista roolia kuvan sisältämässä tiedossa.

Kokeelliset keinot

Creative Bloomin haastattelussa saavutettaviin kuvituksiin erikoistunut Hatiye Garip kertoo hyödyntävänsä myös kokeellisia keinoja pyrkimyksessään saavutettavampiin kuvituskuviin, kuten erilaisten äänimaailmojen upottamista verkossa esiintyviin kuvituksiin. Pidän Garipin oivallusta mielenkiintoisena tapana helpottaa ja toisaalta ohjata kuvituksen tulkintaa, minkä vuoksi olenkin nostanut tämän osaksi vinkkilistaa. Useiden aistien aktivoiminen voi osoittautua mielekkääksi ja massasta erottuvaksi tavaksi edistää sisältöjen saavutettavuutta.

Lähteet:

World Health Organization. (N.d.) Disability. https://www. who.int/health-topics/disability
Dewan, P. (2015). Words Versus Pictures: Leveraging the Research on Visual Communication. ResearchGate.net. https://doi.org/10.21083/ partnership.v10i1.3137
Creative Bloom. (2023). Hatiye Garip on Accessible Illustration and How the Creative Industry Can Take Action. Haettu 12.10 osoitteesta: https://www.creativeboom.com/features/ hatiye-garip/